Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kansainvälinen arvostus on korkealla, josta osoituksena on myös kansainvälinen Shanghai-ranking, jossa liikuntatieteellinen on sijoittunut jo useamman vuoden parhaimman kymmenyksen joukkoon.
- Olemme lisänneet paljon yhteistyötä urheilututkimukseen liittyen, joka on kehittynyt paljon viime vuosina. Menestystä on tullut myös Shanghai-listauksella, joka ottaa huomioon kaiken tutkimuksen, mitä me teemme liikuntatieteellisessä eli mukana on myös terveyden ja ikääntymisen kokonaisuudet. Vuokatin liikuntateknologiayksikkömme on urheilututkimuksessa edelläkävijä, kertoo Johanna Ihalainen.
Eero Savolainen ja Johanna Ihalainen olivat molemmat mukana tuomassa viimeisintä tutkimusosaamista KIHUn, Jyväskylän Yliopiston ja JAMK:n kanssa toteutetun Training Room -konseptin kehittämiseen. Malli sai kiinnostusta myös Athletic Clubin suunnalta ja nyt Jyväskylässä toimivaksi todettua Training Room -mallia hyödynnetään sovelletusti myös Athletic Clubissa.
-Athletic Clubilla he rakensivat vastaavan tyyppistä fyysistä tilaa heidän huippuhienoon harjoituskeskukseen, jossa pelaajat valmistetaan treeniin ja jossa voi myös suorittaa erilaiset fyysiset testit sekä kuntouttaa loukkaantuneita pelaajia. He olivat kiinnostuneita siitä, mitä olemme Jyväskylässä tehneet ja oppineet, jotta voivat ottaa näitä asioita huomioon oman tilan suunnittelussa, kertoo Eero Savolainen.
Kuvassa Johanna Ihalainen ja Eero Savolainen.
Näkymätöntä monitorointia kehitetään kuntotestauksen tueksi
Tutkimusyhteistyö La Liga seuran kanssa on jo hyvässä vauhdissa, ja Eero on käynyt tekemässä ensimmäisen datankeruun paikan päällä heinä-elokuun vaiheessa. Yksi Athletic Clubin kärkitoiveista yhteistyöhön liittyen on näkymätön monitorointi ja sen kehittäminen. Tavoitteena on kehittää metodeja, joilla pelaajien harjoituskuormituksen seurannasta saatua dataa voidaan hyödyntää pelaajan suorituskyvyn ja vireystilan muutosten arvioinnissa niin, että pelaajia ei tarvitsisi kuntotestata liian usein.
-Testit ovat itsessään kuormittavia pelaajille ja vievät osapuolilta aikaa ja resursseja. Sen sijaan näkymättömien monitorointimenetelmien hyödyntäminen tapahtuu osana joukkueen normaalia harjoittelua eikä siten vaadi palaajilta muuta kuin GPS- ja sykesensorien käyttöä harjoitusten aikana, kertoo Eero.
-Tätä lähdetään nyt työstämään ensin naispelaajilla. Jonkin verran aiheesta on aikaisempia tutkimuksia tehty ja jossain ympäristöissä tällaista menetelmää jo hyödynnetään. Nyt tarkoitus on lähteä tieteellisesti validoimaan näitä metodeja Athletic Clubin ympäristöön, Eero lisää.
Tutkimusyhteistyön ytimessä on analysoida kerättyä dataa laajasti, jotta koko potentiaali saataisiin ulosmitattua datasta. Liikuntatieteellisen tutkijat voivat olla myös avuksi Clubille analysointityössä resurssina, joka hyödyttää molempia osapuolia.
-Huipputasolla seura-arjessa pääpainopiste on lyhyemmän aikavälin toiminnoissa, tavoitteena on voittaa seuraava peli. Sen sijaa tutkimusmaailmassa aikajänne on pidempi ja meidän näkökulmastamme pitkäaikaisempi datan keruu ja sen hyödyntäminen antaa tutkimuksellisesti eniten. Lisäksi sen avulla voidaan myös rakentaa toimintatapoja, jotka osaltaan parantavat seuran mahdollisuuksia saavuttaa omia tavoitteitaan, summaa Eero.
Kuva Athletic Clubin harjoituskentältä.
Liikuntatieteellisen tutkijoiden näkökulmasta erityisen tärkeää on, että tutkimus tukee myös käytännön sovellettavuutta. Tällaisissa yhteistyöprojekteissa vaaditaan siis tutkijaltakin konkreettista lähestymistapaa.
- Yhteistyö ja rajapinnat jalkapallon kanssa sekä käytännön toiminnan eteenpäin vieminen ovat meille tärkeitä. Tutkimuksen käytännön sovellettavuus on mielestäni tärkeä asia, joka meiltä tutkijoilta välillä unohtuu - meillä on joskus liian pitkät aikavälit asioissa, jolloin asiat jäävät niin epäkonkreettisiksi, mikä se luo omat haasteensa, tiivistää Johanna.
Tutkimusyhteistyö on nyt kuitenkin hyvässä vauhdissa ja jatkuu tuleville vuosille. Myös jyväskyläläiset seurat pääsevät osaksi yhteistyötä Erasmus+ Sport hankkeen alla. Hankkeen tavoitteena on jakaa osaamista seurojen välillä ruohonjuuritason toiminnan kehittämiseksi, niin valmennuksen kuin seuran hallinnon näkökulmista.
- Myös suomalaiseen jalkapalloon saadaan oppia yhteistyöstä ihan konkreettisesti Erasmus+ Sport -projektin tiimoilta mutta käymme myös tiivistä vuoropuhelua Palloliiton kanssa, sanoo Johanna.
Lopuksi toki kiinnostaa kuulla, miltä jalkapallotutkijan näkökulmasta nämä kaksi kulttuuria vaikuttavat?
- Kulttuureissa on paljon eroja, erityisesti suhtautuminen elämään ja jalkapalloon ovat hyvin erilaista Suomessa ja Pohjois-Espanjassa. Säiden ja ruoan puolesta olisin mieluummin siellä Bilbaossa kuin täällä räntäsateessa, naureskelee Eero.
Lisätietoja tutkimusyhteistyöstä:
Eero Savolainen, University of Jyväskylä
eero.h.j.savolainen@jyu.fi
tel. +358 50 577 5734
Haastattelun teki Jyväskylän yliopistolta tullut harjoittelijamme Petteri Itäranta tavoitteenaan kerätä kokonaiskuva Jyväskylän ja espanjalaisen suurseuran ja liigan välisestä jalkapalloon liittyvästä yhteistyöstä. Kaikki artikkelit kerättiin jalkapalloteemaiseen uutiskirjeeseen.
