Stanfordin yliopistossa kehitettiin aikoinaan toimintamalli, jossa oli tarkoitus tehdä innovaatiotoimintaa kustannustehokkaasti ja tarpeista käsin: lähtökohdaksi otetaan toimintaympäristöstä tunnistetut tarpeet ja muutostoiveet. Suomessa tätä toimintamallia on sovellettu muun muassa Aalto-yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Ammattikorkeakoulu Metropoliassa.
- Olemme suunnitelleet yhdessä BioDesign Finland -porukan kanssa, miten tuomme konseptin Jyväskylään. Täällä se räätälöidään liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin alalle ja niin, että se palvelee alueen yrityksiä, apulaisprofessori Tiina Parviainen Jyväskylän yliopistosta kertoo.
Jyväskylässä konseptista käytetään nimeä Co-Design Sport. Tarkoituksena on yhdistää tutkimus, yritykset ja loppukäyttäjät ja tuoda maailmalla jo pitkään käytössä ollut konsepti Jyväskylään.
- Tavoitteenamme on paitsi tuoda yliopiston tekemistä yritysmaailman rytmiin, myös tarjota yrityksille tutkimustiedosta nousevia hiljaisia signaaleja. Yritykset joutuvat koko ajan tekemään valintoja liiketoimintansa suhteen ja siinä auttaa, kun tietää, mitä tutkimuskentällä tapahtuu, Parviainen toteaa.
Konkreettisia keinoja yritysten ja tutkimuksen yhdistämiseen
Yritysten ja tutkimuskentän välistä yhteistyötä viritellään useissa eri hankkeissa, eikä yliopiston tahdin taivuttaminen yritysten rytmiin ole aina helppoa. Parviainen ja Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Mihaly Szerovay uskovat, että Co-Design Sport voi tuoda Jyväskylässä jo olemassa oleville verkostoille konkreettisen tavan liiketoiminnan edistämiseen ja tutkimuksen yhdistämiseen.
Yksi tällainen konkreettinen tapa on yrityksille luotava valmennuspolku, “Co-Design-polku", joka rakennetaan hankkeen aikana Bio-Design-konseptin pohjalta muun muassa työpajoissa yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja sen muodostamisessa hyödynnetään yritysten kanssa yhteistyössä toteutettuja pilotteja ja testausta.
- Toivomme, että tulevina vuosina saamme paitsi yritykset, myös loppukäyttäjät mukaan valmennuspolulle ja pääsemme kysymään heidän tarpeistaan suoraan heiltä itseltään, Szerovay toteaa.
Valmennuspolun luomisen lisäksi Co-Design Sport -hankkeessa tehdään kolme yritysten TKI-toiminnan kasvua mahdollistavaa pilottia. Yhdessä pilotissa paneudutaan esimerkiksi jalkapallon päävammoihin.
- Vielä ei juurikaan tiedetä, millaisia riskejä päällä pelaamiseen liittyy. Siksi aivoterveyden huomioiminen on jalkapallossa tärkeä, konkreettisesti kentällä havaittu tarve, Parviainen havainnollistaa.
Mukana toiminnassa on esimerkiksi terveyteen ja mittaamiseen keskittyviä yrityksiä, kuten Mehiläinen, Firstbeat ja ACT Headtracker sekä valmennukseen ja suorituskykyyn keskittyviä yrityksiä, kuten Urheiluopisto Eerikkilä. Urheiluopiston kautta mukana on myös Suomen huippujuniorijoukkueita, jotka osallistuvat erilaisiin suorituskykyyn ja kognitiiviseen terveyteen liittyviin mittauksiin. Szerovay ja Parviainen huomauttavat, että tähän toimintaan myös yritykset voivat osallistua.
Jotta yhteistyö onnistuu, on ymmärrettävä, että eri toimijoilla on omat intressinsä. Co-Desing-toiminnassa niistä täytyykin löytää ne, jotka ovat yhteisiä. Yhteistä on ainakin kaikkien halu kehittää Keski-Suomea ja sen vetovoimaa.
- Yliopistolla on tarpeena jalkauttaa tutkimustuloksia yhteiskunnan hyödyksi ja yrityksillä on tarve tehdä liiketoimintaa, Parviainen tiivistää.
Mikä ihmeen Co-Design Sport?
Co-Design Sport on Jyväskylän yliopiston kahden tiedekunnan: kasvatustieteiden ja psykologian sekä liikuntatieteellisen tiedekunnan yhteinen hanke, jonka tarkoituksena on edistää uudenlaista toiminnallista yhteistyötä Keski-Suomen alueen yritysten, korkeakoulujen ja alueellisten innovaatiotoimijoiden kesken. Hankkeessa rakennetaan yhdessä tutkimuslaitosten, loppukäyttäjien, alueen innovaatiotoimijoiden sekä yritysten kesken toimintamalli, CoDesign-polku, jolla edistetään yritysten TKI-toimintaa. Lisäksi hankkeessa toteutetaan kolme yritysten TKI-toiminnan kasvua mahdollistavaa pilottia, joissa Co-Design-toimintamallia testataan muun muassa liikunnan ja urheilun aivoterveyden, digitaalisen valmennuksen ja tekoälyn sekä hermoston mittausten kontekstissa.
Hankkeen ensimmäinen puolen päivän mittainen työpaja järjestetään syksyllä 2025. Työpajan tarkasta ajankohdasta ja sisällöstä tiedotetaan kesäkuun aikana.
Kiinnostuitko?
Ota yhteyttä: Henri Louste, henri.a.louste@jyu.fi