Mistä tietää, treenaako oikein ja kehittyykö kunto? Kerttu Pylvänäinen päätti selvittää asian Kihu Sports Labin kuntotestissä. Jännityksestä huolimatta hän kiipesi pyörän selkään – mutta mitä testi paljasti ja kuinka tulokset vaikuttavat treeneihin?
Kuntoliikkujalle on tyypillistä treenata joko liian kovaa tai liian rauhallisesti, itse olen tehnyt elämässäni molempia. Olen aina harrastanut jonkin verran liikuntaa, mutta kolmisen vuotta sitten aloin urheilla säännöllisemmin ja tavoitteellisemmin. Koen, että nyt yli nelikymppisenä ja lasten kasvettua on uudella tavalla resursseja panostaa myös omaan treeniin ja hyvinvointiin. Haasteeni on ollut löytää sopiva kuorma, joka mahdollistaa sekä kehittymisen että palautumisen.
Nälkä kasvaa syödessä, sanotaan. Mutta niin myös treenatessa. Olen tavallinen peruskuntoilija, eikä taustallani ole nuoruuden kilpaurheilua. Nykyään käytän aikaa viikossa 5 -7 tuntia kuntoiluun. Viikko-ohjelmassani on kolme CrossFit-treeniä (kaksi voimatreeniä ja yksi kovempi syketreeni) ja kolme peruskuntoa kohottavaa kevyempää harjoitusta viikossa. Tekeminen perustuu sykealueisiin, joita minulta ei oltu koskaan henkilökohtaisesti tutkittu.
Ensimmäinen kuntotesti jännitti
Kun kuulin mahdollisuudesta päästä KIHU Sports Labin kuntotestiin, innostuin heti. Ensimmäinen väärä mielikuvani nimittäin oli, että nämä testit olisivat vain huippu-urheilijoille. Kuitenkin ymmärsin, että myös kuntoilijana hyötyisin testistä ja sen tulokset auttaisivat treenaamaan oikein suhteessa tavoitteisiin.
Saapuessani Hippokselle KIHU Sports Labiin syke oli jo koholla jännityksestä. Luvassa on maksimaalista hapenottokykyä mittaava pyörätesti, jossa suorituksen vauhtia ja tehoa lisätään asteittain kolmen minuutin välein, samalla tallennetaan syketiedot ja otetaan verinäyte veren laktaattipitoisuuden määritystä varten. Testi päättyy vasta kun puhti loppuu, eli pyörää poljetaan niin kauan kuin jaksetaan.
Ennen testin alkua minut punnitaan, sillä paino- ja ikätiedot ovat oleellisia tuloksen laskemisessa. Tavalliset urheiluvaattet riittävät, mutta pyöräilyyn sopivat kengät ja pehmustetut housut lisäävät mukavuutta. Vesipullona kätevin on sellainen, jossa on helppo korkki. Testaaja antaa sykevyön, pyörä säädetään omille mitoilleni sopivaksi ja kiinnitän vanhat spinningkenkäni klossipolkimiin.
Ensimmäinen verinäyte otetaan lämmittelyn jälkeen.
Näin testi etenee hetki hetkeltä
Ensin lämmittelen polkemalla kevyesti, radio soittaa rokkia ja tunnusten fiilistäni. Takana on pari kevyempää treenipäivää ja toivon, että saisin nyt itsestäni parhaan irti. Testaaja tekee tilanteesta mukavan ja kertoo selkeästi, mitä tapahtuu ja kuinka testi etenee. Poljinnopeus täytyy pitää yli 60 kierroksessa ja suositeltava tahti on 70-80. Kun vauhti kasvaa, pyörä rullaa kevyemmin. Kun tahti laskee alle 60, testi päättyy.
Lämmittelyn lopuksi on aika ottaa ensimmäinen verinäyte sormenpäästä. Koe otetaan polkiessa eli liikettä ei pysäytetä missään vaiheessa. Verikoe tuntuu vain pienen pienenä nipistyksenä. Sitten ensimmäinen kuormaporras ja menoksi!
Ensimmäinen vartti menee mukavasti, jonka jälkeen tunnelma alkaa kiristyä. 17-18 minuutin kohdalla alkaa tuntumaan raskaalta. Kun jalat väsyvät, maitohapot jylläävät ja vastus kasvaa, alkaa olla jo haastavaa saada pidettyä polkeminen riittävän nopeana. Testaaja kannustaa ja saan siitä hieman lisää voimia. 19 minuutin kohdalla sykkeeni oli yli 190 ja maitohapot tekevät työtään. Lopuksi hain voimaa nousemalla seisomaan, mutta sen jälkeen on mahdotonta pyörittää istualteen riittävän nopeasti. Saan sinniteltyä 20 minuutin tuntumaan.
Vauhti laskee alle 60 ja se on siinä. Puuskutan ja nousen pois pyörän päältä. Olen hengästynyt ja reidet tuntuvat puupökkelöiltä. Testaaja kertoo, että maksimisykkeeni oli 196 ja totean, että huipulla käytiin, eikä omasta kropastani olisi tänään irronnut enempää. Kuntotesti on rankka, mutta vain pienen hetken testin lopussa. Itselleni ei ehtinyt tulla huonoa oloa ja jälkeenpäin harmittelin, että henkistä kapasiteettia ei varsinaisesti ehtinyt käyttämään. Fyysinen seinä tuli vastaan yllättävän nopeasti.
Kun sykehuippu tasaantuu, hyppään takaisin pyörän selkää ja alan palautella kevyesti. Tässä vaiheessa tuntuu siltä, että olisi pitänyt jaksaa vähän pidempään! Keuhkoissa olisi ollut kapasiteettia, mutta fakta on, että jaloista loppui voima, eikä kannata jossitella.
Tulokset ja niiden hyödyntäminen
Kaksi päivää myöhemmin saan raportin tuloksista sähköpostiin. Selviää, että olen kuntoluokassa 5/7 eli ikäisiini naisiin verrattuna hyvässä kestävyyskunnossa. Ensimmäinen ajatus: ei se sitten niin huonosti mennytkään. Toinen ajatus: vuoden päästä olisi kiva saada sijoitus kuntoluokkaan 6/7. Tieto antaa hyvää motivaatiota!
Katson läpi sykealueet, jotka määrittävät aerobisen kynnyksen, anaerobisen kynnyksen ja maksimihapenoton. Näiden perusteella säädän valmentajani kanssa saman tien sykealueet treeniohjelmaani uudelleen. Suurin muutos tulee pk-sykealueelle, jossa kierroskoneellani voin edetä 148 sykkeeseen saakka. Peruskuntoa ja vauhtikestävyyttä pitää kehittää edelleen, kun taas maksimikestävyys on vahvin osa-alueeni. Raportissa on lukemia, mutta myös tekstipalaute, jossa on konkreettisia vinkkejä harjoitteluun.
Miksi mennä testiin, vaikka on “vain tavallinen” kuntoilija? Ajattelen, että kun kerran joka tapauksessa treenaan, miksipä en tekisi sitä optimaalisesti? Nyt tiedän sykerajani ja voin myös luotettavasti mitata kunnon kehittymistä tulevaisuudessa. Liian vakavaa tämä ei itselleni ole, eikä tähtäimessä edelleenkään ole kisoja tai muita ulkoisia mittareita. Parasta on, että aikuisena kuntoilijana on oma juttu, joka antaa energiaa arkeen. Mottoni onkin, että hyvinvointi ei ole aina oma valinta, mutta jos on, on onnekas.
Koodilla MAALISTT25 sinulle 25 % alennus yksittäisestä tasotestistä. Voimassa 31.3. saakka.
Teksti: Kerttu Pylvänäinen
