BiopSensen juuret johtavat viiden vuoden takaiseen Business Finlandin (tuolloin Tekes) Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa -hankkeeseen Jyväskylän yliopistolla.
– Vaikka hankkeen tavoite oli nimenmukaisesti synnyttää uutta liiketoimintaa, vasta työpakettien valmistuessa aloimme itsekin uskoa, että tästä voi kasvaa jotain merkittävää, muistelee DNA-teknologiaan erikoistunut ympäristömikrobiologian professori Marja Tiirola.
– Käytännössä varhaisen vaiheen innovaatioita on vaikea myydä kellekään, joten innovaation kehittäjät pystyvät parhaiten viemään liiketoimintaa eteenpäin, hän jatkaa.
Tammikuussa 2019 toimintansa käynnistänyt BiopSense keskittyi ensimmäisen vuoden liiketoiminnan suunnitteluun ja rahoituksen keräämiseen, jota saatiin mm. ELY-keskuksen tuotteistamisrahoituksesta ja Business Finlandin Tempo-hankkeesta.
Vuoden 2020 alussa BiopSense vuokrasi tilat yliopistolta ja yksi perustajajäsenistä ryhtyi toimitusjohtajaksi.
Koronapandemiasta liiketoimintamahdollisuus
Maaliskuussa 2020 koronapandemia muutti myös BiopSensen suunnitelmia. Fokus siirtyi tuotekehityksestä koronatestaukseen, jossa oli BiopSenselle merkittävä liiketoimintapotentiaali.
– Rahoituksen osalta PCR-testaukseen ei tietysti oltu varauduttu. Mutta teimme laskelmia, kannattaako meidän lähteä mukaan vai ei, ja päätimme lähteä, Tiirola kertoo.
Riskinotto kannatti. BiopSense saavutti testauksella 1,5 vuoden aikana usean miljoonan euron liikevaihdon.
– Parhaimmillaan meillä oli lähes 20 työntekijää ja ylsimme jopa 1500 testiin. Pääsimme keskimääräisessä vasteajassa kuuteen tuntiin. Asiakkaamme Mehiläinen oli hyvin tyytyväinen.
BiopSense palasi nestebiopsian tuotekehityksen pariin syksyllä 2021. Yritys haki myös uutta Euroopan Innovaationeuvoston (EIC) Transition Challenge -rahoitusta, joka poiki heille tuotekehitykseen 2,5 miljoonan euron hankerahoituksen.
– Olemme nyt tehneet täysipainoisesti tuotekehitystä vuoden verran. Tavoitteemme on saada tuote valmiiksi kolmen vuoden sisällä. Samalla tutkimme, mihin muihin tarpeisiin tuote skaalautuu, Tiirola kertoo.
Ensimmäinen rahoitus usein julkisilta toimijoilta
Ensimmäisen rahoituksen saamisessa on Tiirolan mukaan turvauduttava useimmiten julkisen sektorin vaihtoehtoihin.
– Enkelisijoittajat eivät yleensä tässä vaiheessa lähde mukaan, ja pankki taas myöntää lainaa, jos on valmis laittamaan oman omaisuutensa vastineeksi, hän kuvailee.
– Silloin kun kyse on innovaatiohankkeesta, julkisilta toimijoilta kuten ELY ja Business Finland on mahdollista saada tuotekehitykseen tarkoitettua riskirahoitusta. Niitä mekin olemme hyödyntäneet.
Mielenkiintoa BiopSensen toimintaa kohtaa on paljon, mutta toistaiseksi yritys toimii koronatestien tuomalla pääomalla ja EU-rahoituksen turvin. Unifund Jyväskylä on yrityksessä osakkaana luovuttamiaan IPR:iä vastaan.
– Ensi keväänä on tarkoitus avata rahoituskierros investoreille. Etsimme investorirypästä, joka toisi meille myös kaupallista osaamista tulevia vaiheita ajatellen, Tiirola kertoo.
Hyvässä rahoitushakemuksessa on “sitä jotain”
Lähes 30-vuotinen ura yliopistolla on tuonut Tiirolalle tutkimusosaamisen lisäksi muutakin hyödyllistä osaamista.
– Olen erittäin kokenut hakemusten kirjoittaja, hän nauraa.
Julkisen sektorin rahoitushakemukset ovat laajoja ja erittäin aikaavieviä. Tiirola on hyödyntänyt hakemuksissa myös ulkopuolisen konsultin osaamista.
– Ajankäytöllisesti on tehokasta, että yksi ihminen keskittyy ja käyttää aikaa hakemusten kirjoittamiseen, mutta ulkopuolinen henkilö pystyy myös hoitamaan tiettyjä osioita hakemuksen kirjoittamisesta. Konsultti voi myös tuoda keskusteluun uusia ideoita ja nostaa rimaa ja siten hakemuksen tasoa, Tiirola kiittelee.
2,5 miljoonan euron EU-rahoitus on merkittävä onnistuminen BiopSenselle.
– Hyvässä hakemuksessa on aina “sitä jotain”, innovatiivisuutta. EU-rahoituksen kohdalla me onnistuimme hyvin ja olemme saaneet kiitosta erinomaisesta hakemuksesta.
Hän kuitenkin muistuttaa, että hyväkään hakemus ei vielä takaa rahoitusta.
– Mahdollisuuksia parantaa varmasti se, että tuote on hyvä ja selkeä. Meidän tapauksessamme oli todennäköisesti myös etua siitä, että haimme rahoitusta yhtenä yrityksenä emmekä hajautetusti useiden kumppanien kesken, kuten usein tehdään. Kun on hyvä tiimi ja selkeä ja ymmärrettävä hanke, niin rahoittajan on helpompi nähdä tuotteeseen sisältyvä potentiaali, Tiirola pohtii.
BiopSense toimii alalla, joka on tällä hetkellä erittäin suuressa nosteessa. – Erityisesti Amerikassa ollaan hyvin kiinnostuneita siitä, miten terveydentilaa voidaan mitata ja seurata verestä, Tiirola huomauttaa. Terveysalan tiukka sääntely on hänen mukaansa vain hyvä asia. – Sääntely on meille hyödyllistä, sillä se rajoittaa tuotteen kopioimista.
Onnistuneen rahoitushaun elementit – case BiopSense
Mitkä tekijät auttoivat BiopSenseä saamaan 2,5 miljoonan euron EU-rahoituksen?
- Hankeidea, joka soveltuu EU-hakuihin
- Taustalla huolellinen ja asiakaslähtöinen markkinatarpeen kartoitus
- Selkeä visio ja tarina, joka tuli hyvin esille hakemuksessa
- Innovatiivisuus ja uutuusarvo
- Innovatiivinen ratkaisu, joka helpottaa näytteenottoon liittyvää prosessia ja kustannuksia
- Tuloshakuisuus
- Tiimin vahva sitoutuminen ja motivaatio kaupallistaa innovaatio
- Yhteistyö
- Asiakaslähtöisyydestä huolehtiminen tekemällä yhteistyötä kumppanien ja potentiaalisten asiakkaiden kanssa alusta asti
- IPR ja rahoitus
- IPR yrityksen omistuksessa
- Omistajat mukana yrityksessä myös omalla rahoituksella
