Terveyden ja hyvinvointialan yritykset luovat uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja parantavat laajasti ihmisten ja sitä kautta yhteiskunnan hyvinvointia. Nämä näkökulmat jäävät kuitenkin helposti pimentoon perinteisillä vastuullisuusmittareilla. Upright Project toteuttaa HHub-ekosysteemille nettovaikutusanalyysin, missä huomioidaan ekosysteemin yritysten käyttämien resurssien lisäksi myös niiden positiiviset vaikutukset ympäröivään maailmaan.
Liikunta- ja terveysteemaisissa ekosysteemeissä perinteiset mittarit eivät välttämättä kata sitä arvonluontia, mitä yhteisö tuottaa.
– Yksi HHubin tavoitteista on arvioida ja kehittää pitkäjänteisesti ekosysteemissä olevien yritysten kykyä arvioida oman toimintansa vaikuttavuutta. Rakennamme parhaillaan mittaristoja ja etsimme sopivia työkaluja vaikuttavuuden arviointiin, taustoittaa Business Jyväskylän projektipäällikkö Nina Rautiainen.
– Upright tuo pöytään menetelmiä, dataa ja tilannekuvaa. Ilman dataa ei voi olla varma, synnytetäänkö yrityksissä kasvua kestävällä tavalla ja miten yksittäisen yrityksen näkökulmasta oman bisneksen vastuullisuus asettuu suhteessa muihin yrityksiin. Upright on yritys, joka pystyy rakentamaan kanssamme näkymää vastuullisesta kasvusta, Rautiainen sanoo.
Nettovaikutusanalyysin toteuttamiseen on valittu HHubin piiristä 25 yritystä, joista osa toimii Jyväskylässä ja osa muualla Suomessa. Myös uudistuvan teollisuuden ekosysteemissä toteutetaan vastaava vaikuttavuusarviointi ja mukana on niinikään 25 yritystä.
Nettovaikutusanalyysi huomioi positiiviset vaikutukset
Yritykset kiinnittävät nykyään aktiivisesti huomiota omaan vastuullisuuteensa.
Upright Projectin operatiivinen johtaja Toni Laitila huomauttaa, että nettovaikutusanalyysi mittaa eri asioita kuin perinteinen vastuullisuusraportointi.
– Perinteisesti sijoittajat ovat tarkastelleet yrityksen ESG-vastuullisuusdataa (environment, social, governance). Näissä analyyseissa keskitytään yleensä siihen, miten yritys asioita tekee. Me taas tutkimme sitä, mitä yritys tekee ja millaiset vaikutukset sillä on kokonaisuutena maailmaan. Analysoimme ydinliiketoiminnan plussat ja miinukset koko arvoketju läpikäyden. Huomioimme näin myös asiakastyön vaikutukset”, hän vertaa.
Nettovaikutusanalyysin tavoite on siis osoittaa, millaista kokonaisvaikuttavuutta yritysekosysteemit luovat ympäröivään maailmaan.
Ekosysteemien fokuksesta tai toimialasta riippumatta mallinnus tehdään aina neljän dimension ja 19 kategorian osalta. Mittareita ovat esimerkiksi luodut työpaikat, verokertymä ja hiilijalanjälki.
– Valmistuttuaan HHubille toteutettu raportti tulee olemaan vertailukelpoinen minkä tahansa toisen toteuttamamme analyysin kanssa. Varmasti ekosysteemien välillä on eroja resurssien käytössä ja positiivisissa vaikutuksissa, Laitila pohtii.
Vaikuttavuuden mittaamisesta HHubille kilpailuetua
Tyypillisesti nettovaikutusanalyysin suurin hyöty syntyy siitä, että ekosysteemi pystyy positioitumaan entistä houkuttelevammaksi kohteeksi kansainvälisessä ja Suomen sisäisessä kilpailussa.
– Ekosysteemeissä iso pointti on se, että tuodaan osaamiskeskittymä yhteen: puhutaan sitten alan parhaista osaajista, jotka haluavat työskennellä kiinnostavimmissa työpaikoissa, uusista yrityksistä tai sijoituksista. Nettovaikutusanalyysi tekee läpinäkyväksi keskittymän mahdollisuudet ja vaikutukset, Laitila sanoo.
– Kun ymmärretään kokonaisuus, tuloksia voidaan hyödyntää ekosysteemin elinvoiman kehittämisessä. HHubin osalta tuloksista on varmasti arvoa strategisessa viestinnässä ja kansainvälisessä positioinnissa. Analyysimme tarjoaa lisäksi konkreettista, määrällistä dataa ekosysteemin tarinan tueksi.
Myös yksittäiset yritykset voivat hyödyntää nettovaikutusanalyysiä enenevässä määrin sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässään.
– Olemme panostaneet raportointiin, eli johtopäätöksiä ja eri teemoja on entistä helpompi viestiä sidosryhmille ja hyödyntää esimerkiksi rekrytoinnissa, Laitila lupaa.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä Nina Rautiaiseen: puh. 050 4137 028, nina.rautiainen[at]jyvaskyla.fi
