Pelimaailmasta oppia liiketoiminnan kehittämiseen

Innolab-jatkoilla jatkui työ uusien, ihmisten hyvinvointia ja liikkumista pelillistämisen keinoin edistävien konseptien kehittämisessä. Sport Suomi -verkoston ja Keski-Suomen e-urheilun osaamiskeskittymän (KSEOK) lisäksi tapahtumassa oli mukana joukko liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin yrityksiä.

Yrityksiä ja heidän ratkaisukonseptejaan olivat mukana sparrailemassa Psyon Gamesin liiketoimintajohtaja ja peliosuuskunta Expan puheenjohtaja Valtteri Lahti aka Wanda, Yritystehtaan Kyky kasvaa kestävästä -hankkeen projektipäällikkö Laura Turunen sekä Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Sami Partanen.

Valtteri Lahti aka Wanda kertoo, että keskusteluissa lähdettiin liikkeelle usein ydinkysymyksestä: mikä on pelillistämisen tarkoitus ja tavoite juuri kyseisen tuotteen tai palvelun osalta.
– Pelillistäminen ymmärretään helposti toimenpiteeksi, missä jo olemassa olevaan prosessiin tai toimintaan lisätään yksittäisiä pisteitä tai tasoja ikään kuin “päälle”, hän sanoo.

– Todellisuudessa hyvässä pelisuunnittelussa pureudutaan syvälle prosessiin, ymmärretään mistä osaprosesseista kokonaisuus muodostuu sekä mitä vaiheita pelillistämisellä voidaan edistää ja miten, Wanda selittää.

Samalla hän korostaa sosiaalisten elementtien merkitystä.

– On tärkeää tunnistaa ja lisätä mukaan luonnollisesti kannustavia elementtejä, joilla yksilö motivoituu omaa suoritustaan varten. Onnistuneessa ratkaisussa ihmiset pystyvät edistämään yhteistä tavoitetta riippumatta siitä, mikä kunkin oma lähtötilanne tai -taso on.

Yrityksiä sparrailleet Wanda (vas.) ja Laura Turunen pitävät tilannepäivitystä ennen päivän päätösosuutta. 

Yhteisöstä voi syntyä tuotteen tärkein kilpailuetu

Monet nopeisiin tuloksiin tähtäävät pelimaailmasta tutut tuotekehitysvaiheet sopivat Wandan mukaansa myös muiden alojen startup-yrityksille.

–On hirveän tärkeää ymmärtää, että kun tehdään tuotetta tuhansille ihmisille, kaikkea ei voi oivaltaa yksin laboratoriossa. Kannustan esimerkiksi tuotteen nopeaan lanseeraamiseen, soft launchiin. Näin käyttäjiltä saadaan nopeasti palautetta ja tarvittaessa voidaan tehdä nopeammin muutoksia tuotteeseen, hän valaisee.

Ihmiset ja ennen kaikkea yhteisöt ovat muutenkin monella tapaa tärkeä osa pelillistämistä, tuotteen myöhempää kasvua ja jopa kilpailuetua.

– Parhaassa tapauksessa arvokkain omaisuus ei olekaan tuote vaan sen ympärille rakentunut yhteisö.

Wandasta tuntuu, että monet tilaisuudessa läsnä olleet yrittäjät ovat lähempänä pelillisyyttä kuin arvaavatkaan.

– Jäsentämällä tai kuvaamalla tuotetta vähän eri tavalla voi saada merkittäviä oivalluksia pelillistämisen ja kehittämisprosessin näkökulmasta.

“Mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa?”

Sparrailijana toiminut Yritystehtaan projektipäällikkö Laura Turunen haastoi yrityksiä pohtimaan uniikkia kilpailuetuaan ja kalibroimaan ajatteluaan markkinalähtöiseksi.

– Sen sijaan että kehitetään tuote edellä, on tärkeää pitää kirkkaana mielessä, mitä ja kenen ongelmaa olemme tässä ratkaisemassa, hän muistuttaa.

Teknologiahypen keskellä hyvän idean ja sen tuoman lisäarvon merkitys korostuu.

– Toinen tärkeä asia on kysyä itseltään, mikä tekee tästä ideasta niin uniikin, että siitä voi syntyä oikeasti kaupallinen menestys tai innovaatio, Turunen sanoo.

Maailmassa, missä “kaikki on jo keksitty”, uniikkiuden tunnistaminen voi olla haastavaa.

– Se on vaikea tehtävä, mutta siihen kannattaa käyttää aikaa, hän kannustaa.

Tapahtuman hyvä tunnelma kiteytyi vilkkaaseen puheensorinaan, jota edisti paikalla olevien yritysten vilpitön uteliaisuus ja avoin suhtautuminen yhteistyömahdollisuuksien kehittämiseen. Erityisesti tekoälyä hyödyntävät konseptit kiinnostavat nyt kaikkia.

“Monta mielenkiintoista keskustelua ja uutta kontaktia”

Yksi Innolab-jatkoille osallistujista oli TE3 Mobility. Yrityksen päätuote on älykeppi, jonka avulla voidaan mitata helposti ihmisen liikeratoja. Mittaustulosten perusteella henkilölle suositellaan parhaat keinot liikeratojen parantamiseksi.

Liikeradat vaikuttavat monella tapaa yksilön hyvinvointiin ja aktiivisuuteen, sillä iän ja kuormituksen myötä ne alkavat usein rajoittua ja kuormittaa kehoa. Nordic Rack and Office/Nro One:n Lauri Hulkkonen testaa Ari Laakkosen opastamana TE3 Mobility’n älykeppiä. 

Yksilön motivoiminen pelillistämisen keinoin on sen verran kiehtova ajatus, että se toi yrityksen toisen perustajan Ari Laakkosen Jyväskylään. Hän kehuu tapahtuman yhteishenkeä ja rentoa tunnelmaa, joka itsessään mahdollisti aktiivisten keskustelujen syntymisen.

– Vaikka itse olen suhteellisen suulas kaveri, yleensä tällaisissa tilaisuuksissa keskustelut vieraiden kanssa käynnistyvät hitaasti. Tässä tapahtumassa tunnelma oli kuitenkin alusta asti vapautunut, ja omatkin keskustelut lähtivät hienosti liikkeelle.

Sparrailujen ja keskustelujen lomassa osa ryhmistä pääsi varsin pitkälle myös tapahtumaan sisältyneessä yhteiskehittämisen tehtävässä.

Laakkonen kokee saaneensa tapahtumasta hyviä kontakteja, joiden kanssa lähteä kehittämään yhteistyötä tapahtuman jälkeen.

– Aika oli lyhyt, ja siihen nähden ehti tulla monta mielenkiintoista keskustelua ja uutta kontaktia. Ihan kaikkien kanssa ei edes ehtinyt käydä asioita läpi vaan piti vaan sopia erilliset treffit myöhemmäksi, hän raportoi.

Sport Suomen InnoLab-työpajatoiminta jatkuu tulevana syksynä Kuopiossa, jolloin fyysisen aktiivisuuden lisäämisen suhteen keskitytään laittamaan alulle liikuntapaikkojen digitalisointiin linkittyviä datainnovaatioita. "Tulevaisuuden liikuntapaikka" -teemalla kulkevat työpajat järjestetään 26.9. ja 24.10. yhdessä Business Center Pohjois-Savon ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Ilmoittautuminen ensimmäiseen työpajaan aukeaa pian.

Kuvat: Annukka Ollitervo ja Tuomas Rauhansalo

Sport Suomi -verkosto eli liikunnan, urheilun, terveyden ja hyvinvoinnin innovaatioverkosto perustuu Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkien yhteiseen vetovastuuhankkeeseen, jota toteutetaan 1.4.2023–31.12.2024 välisenä aikana. Hyvää oloa edistävässä kontekstissa toimivan verkoston tarkoituksena on fasilitoida yhteiskunnan eri sektoreiden väliseen ja sisäiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyöhön sidostuvia eli tietoa lisääviä yhteiskehittämisen innovaatioprosesseja, joilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja joiden tuotoksilla on liiketoiminnallista merkitystä. Hankkeen perusta on valtion sekä yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkien eli Innokaupunkien välisissä ekosysteemisopimuksissa ja sen rahoittajana toimii Pirkanmaan liitto, joka myöntää tukea vetovastuuhankkeille Euroopan aluekehitysrahaston varoista Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman sisältämien toimintalinjojen ja erityistavoitteiden mukaisesti.

Keski-Suomen e-urheilun osaamiskeskittymä -hankkeessa (KSEOK) kehitetään Keski-Suomen alueen pk-yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) sekä tutkimus- ja oppilaitosyhteistyötä, sekä kehitetään ja tuetaan uuden osaamisen ja liiketoiminnan syntymistä e-urheilun osaamiskeskittymän rakentamisen kautta. Kohderyhminä ovat alueen mikro- ja pk-yritykset. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR); Keski-Suomen liitto sekä mukana olevat toimijat. Hanke toteutetaan ajalla 1.2.2023–30.4.2025 ja sitä koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu.