Liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksen ja innovaatioiden varadekaani, professori Neil Cronin kertoo, että huippu-urheilun tutkimuksessa teknologia, data ja tekoäly ovat yhä suuremmassa roolissa.
– Huippu-urheilussa ja urheilussa ylipäätään kerätään paljon dataa. Datan määrä on kuitenkin niin valtava, ettei niistä pystytä manuaalisesti poimimaan johdonmukaisuuksia. Tekoäly ja algoritmit ovat tässä erittäin hyvä työkalu, Cronin sanoo.
– Yhteistyö Athletic Clubin kanssa on meille erinomainen mahdollisuus soveltaa uusia tekoälymenetelmiä, joita olemme täällä tiedekunnassa kehittäneet, hän arvioi.
Athletic Bilbaon uusittu stadion San Mames valmistui vuonna 2013.
Tekoälyn rooli kasvaa huippu-urheilun tutkimuksessa
Bilbaon-matkalle osallistunut akatemiatutkija Timo Rantalainen on jo tunnistanut tekoälyn hyödyntämiselle käytännön tilanteita, joissa suorituskykyä voidaan arvioida ja parantaa.
– Athletic Clubilla on kerätty useiden vuosien ajan tarkkaa urheilijakohtaista dataa peleistä ja harjoituksista. Koneoppimisen avulla pystymme tunnistamaan ajallisia trendejä ja sitä kautta ennakoimaan, mitkä tilanteet tai olosuhteet nostavat loukkaantumisriskiä, hän kertoo.
Rantalainen mainitsee, että datankäsittelyn lisäksi tekoälyä voidaan hyödyntää tutkimuksessa monella muullakin tavalla. Esimerkiksi konenäön avulla voidaan analysoida urheilijan liikettä.
– Ajatellaan vaikkapa loukkaantumisesta toipuvaa urheilijaa, jota fysioterapeutti kuvaa videolle ja merkitsee aineistoon jälkikäteen manuaalisesti kehitystä kuvaavia yksityiskohtia. Konenäkö analysoi ihmisen liikettä automaattisesti eikä erillistä manuaalista raporttia tarvita, hän antaa esimerkin.
Bilbaossa vierailleet tutkijat uskovat, että Jyväskylässä pitkään käytössä ollut hyppytesti sopisi myös Athletic Clubin käyttöön. Päivittäin tehtävä yksinkertainen testi antaa nopean tilannekuvan urheilijan kunnosta ja sen kehittymisestä. Nykymenetelmillä hyppytesti kuvataan vaikkapa puhelimella, ja tekoäly antaa nopeasti palautteen.
– Hyppytestiä voidaan hyödyntää harjoituskuorman seurantaan, mutta se auttaa myös optimoimaan kehittymistä, Rantalainen mainitsee.
Naisjalkapalloilijoiden resurssit tekivät vaikutuksen
Väitöskirjatutkija Eero Savolaisen huomio kiinnittyi Bilbaossa erityisesti naisjalkapalloilun resursseihin, jotka ovat samaa luokkaa miesjoukkueiden kanssa. Fasiliteetit ovat huippuluokkaa ja edustusjoukkueen pelaajat kaikki täysammattilaisia.
– Athletic Clubilla on ollut tavoitteena vähentää naisjalkapalloilijoiden loukkaantumisia. Heillä on todella vakuuttavaa epidemiologista näyttöä siitä, miten loukkaantumisten määrä on saatu puolitettua viimeisen 10 vuoden aikana. Se osoittaa, että kun asioita lähdetään johdonmukaisesti kehittämään, niin myös tuloksia syntyy, Savolainen kertoo.
– Käytännössä miesten jalkapalloilun saralla tehtävää kehitystyötä voidaan soveltaa myös naisjalkapalloiluun suorituskyvyn parantamiseksi, vaikka varmasti pieniä eroavaisuuksiakin on, Savolainen pohtii.
Yhteistyön näkökulmasta hän pitää yhtenä suomalaisten vahvuutena voimaharjoittelusta kertynyttä vahvaa tutkimustietoa ja osaamista.
– Uskon, että Jyväskylän yliopiston pitkästä tutkimusperinteestä voimaharjoitteluun liittyen voisi löytyä jotain hyödyllistä myös Athletic Clubin naisjalkapalloilijoille.
Jyväskylän yliopiston tutkijat Timo Rantalainen (vasemmalla) ja Eero Savolainen (oikealla) tutustumassa Athletic Clubin harjoitusolosuhteisiin Eder Bikandi (keskellä) johdolla.
Yhteistyön tavoitteena ponnistaa pitkälle
Business Jyväskylän projektipäällikkö Nina Rautiainen nostaa esille Athletic Clubin roolin yhteiskunnallisena ja alueen toimijat yhteen kokoavana vaikuttajana.
– Oli mielenkiintoista huomata, miten vahvasti kulttuuri on rakentunut tämän yhteisön ympärille ja miten kaikki puhaltavat Bilbaossa yhteen hiileen yritysten innovaatiojohtajia ja urheilujärjestön fysiikkavalmentajia myöten, Rautiainen sanoo.
– Yhteistyötä Jyväskylän ja Bilbaon kasvuyritysten kesken tullaan kasvattamaan. Vastinparit ovat jo löytyneet, ja ensi vuonna työ lähtee konkreettisesti liikkeelle, hän lupaa.
Borja Gonzalez, Athletic Clubin liiketoiminta- ja innovaatiojohtaja ja Jyväskylän innovaatioekosysteemin projektipäällikö Nina Rautiainen keskustelemassa yhteistyökuvioista.
Kaikkein suurimman vaikutuksen suomalaisiin teki Athletic Clubin osoittama luottamus ja avoimuus, jolla he suhtautuvat yhteistyöhön.
– Näimme selkeästi, että heillä on aito halu tehdä meidän kanssamme töitä. Hei käyttivät runsaasti omaa aikaansa meidän vierailuun, selittivät mitä he tekevät ja kuuntelivat tarkalla korvalla kysymyksiämme, matkan osallistujat sanovat.
– Kaukaa näkee paremmin lähelle. Yhteistyö Athletic Clubin kaltaisen huippuseuran kanssa on hyödyllistä myös siksi, että se auttaa meitä näkemään paremmin omat vahvuutemme, Savolainen pohtii.
Rautiainen toteaa, että Jyväskylän ja Bilbaon yhteistyö on konkreettinen esimerkki tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
– Ja siitä, mihin huippututkimus voi parhaimmillaan johtaa. Yhteistä panosta, yhteistä tekemistä, yhteen hiileen puhaltamista, hän luonnehtii.
Lue lisää:
