Yhteistyö VTT:n kanssa tuo HHub-ekosysteemille mielenkiintoisia tulevaisuuden mahdollisuuksia erityisesti terveysdatan hyödyntämiseen. Molempien yhteinen intressi on tuottaa kentälle dataa hyödyntäviä, ennaltaehkäiseviä ja yhteiskunnallisesti merkittäviä hyvinvointiratkaisuja.
Hhub-ekosysteemin projektipäällikkö Nina Rautiainen näkee VTT:n ja HHubin yhteistyössä merkittävän potentiaalin.
– VTT on järeä kumppani Jyväskylän innovaatioekosysteemille, jonka ytimessä on terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin huippututkimusta, hän iloitsee.
Terveysdatalla voidaan parantaa maailmaa
Dataa on tarjolla yhä enemmän – niin myös terveyteen liittyvää dataa. VTT:llä 25 hengen Smart Health -tutkimusryhmää vetävä Jari Ahola on tiimeineen perehtynyt terveysdatan lähteisiin sekä niiden yhdistämiseen ja hyödyntämiseen kulloinkin meneillään olevaan tutkimukseen.
Vaikka keväällä 2019 voimaan tullut laki mahdollistaa terveysdatan toisiokäytön, Aholan mukaan terveystiedon saaminen eri lähteistä on käytännössä monimutkainen ja pitkäkestoinen prosessi.
– Tämä on kuitenkin meidän vahva osaamisalue: tiedämme mikä datan laatu on, kauanko sen saaminen kestää ja millaiset ovat lupamenettelyt, joilla asiat saadaan jouhevasti eteenpäin, hän lupaa.
Yksi tärkeä tapa hyödyntää dataa on simuloida yhteiskunnan päätöksentekijöiden tueksi erilaisia vaihtoehtoja, miten esimerkiksi panostus tiettyyn asiaan vaikuttaa yhteiskuntaan ja kansalaisten hyvinvointiin.
– Esimerkiksi vuonna 2018 Suomen terveydenhuollon menot olivat 21,1 miljardia euroa (julkinen+yksityinen), joten kyseessä on kansantaloudellisesti tarkastellen merkittävä menoerä, kun vertaamme summaa esimerkiksi Suomen valtion n. 55 miljardin euron budjettiin, Ahola huomauttaa.
– Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan merkittävästi hidastaa tai jopa estää tiettyjen elintasosairauksien puhkeaminen. Tässä tilanteessa kaikki voittavat: niin potilas kuin yhteiskunta.
HHub ja VTT tutkivat terveysdatan mahdollisuuksia
Yhteistyö VTT:n ja HHubin välillä rakentuu pitkälti nimenomaan terveysdatan hyödyntämisen ympärille.
– Tulokulmamme hyvinvointiin on tekninen ja lähtee siitä, miten ihmisestä voidaan mitata tiettyjä fysiologisia asioita. Mittaaminen ja data ovat meille välineitä ja hyvinvointia läpileikkaavia tekijöitä, Ahola korostaa.
Mitattavat asiat voivat olla hyvin moninaisia: yksinkertaisia kuten sykevälin mittaamista ja toisaalta hyvin haastavia kuten algoritmien kehittämistä tai aivosähkökäyrän eli EEG-signaalien mittaamista.
Datan tulkitseminen vaatii luonnollisesti myös asiantuntemusta, mikä on yleensä terveyden ja hyvinvoinnin ammattilaisten osaamisaluetta. Ahola näkeekin tässä vahvaa synergiaetua, sillä VTT ja HHub täydentävät toisiaan osaamisen painopisteiden osalta.
– Esimerkiksi terveysrekisterilähteiden ja biopankkien perimätietoa voidaan yhdistää olemassa olevaan mittausdataan ja luoda yhä yksityiskohtaisempia ja henkilökohtaisempia suosituksia kunkin omaan terveyteen ja sen ylläpitämiseen liittyen, Ahola antaa esimerkin.
Rahoituksen hakeminen ja projektien johtaminen osa VTT:n DNA:ta
VTT tuo HHub-ekosysteemiin muutakin kuin terveysdatan ja fysiologisen mittaamisen erityisosaamista. VTT:n projektiluonteisen toiminnan ansiosta kehityshankkeiden ja projektien ammattimainen johtaminen on osa heidän ydinosaamistaan.
– Tästä samasta syystä meillä on myös erittäin pitkä kokemus eri rahoitusinstrumenttien hyödyntämisestä, Ahola sanoo.
– Suomessa tunnemme hyvin sekä pienet että suuret rahoitustahot ja myös Pohjoismaiden ja Euroopan tasolla vaihtoehtoja on reilusti. Sopivan instrumentin valinta riippuu siitä, mitä olemme tekemässä ja missä vaiheessa tutkimus on ja olemmeko viemässä tuotteita kentälle, hän täsmentää.
– Kansainvälisissä hankkeissa meidät tunnetaan perusteellisesta paneutumisesta, vahvasta etiikasta ja tutkimuskonventioiden mukaan saavutetuista tuloksista. Olemme arvostettu ja haluttu kumppani – teemme sen mitä lupaamme.
