Lahden seminaari 18.10.2023 tavoitti paikan päälle LAB-ammattikorkeakoululle yli 20 henkilöä kuulemaan Pajulahden valmennuskeskuksen johtaja Tero Kuorikoskea, Pihlajalinnan johtavaa työterveyslääkäri Henni Hyytiä-Ilmosta, LAB-ammattikorkeakoulun TKI-johtaja Kati Peltosta ja saman korkeakoulun lehtori Annamaija Id-Korhosta sekä Freia Oy:n toimitusjohtaja Antti Äikästä. Seminaarin käytännön hedelmänä oli tutustuminen hyvinvointiteknologiaa edistävän LAB Welltechin tiloihin.
Jyväskylän Yritystehtaalla 25.10.2023 järjestetty seminaari kokosi paikalle reilut neljäkymmentä kuulijaa. Puhujina tilaisuudessa oli runsas joukko terveyden ja hyvinvoinnin huippuosaajia: Jyväskylän yliopiston psykologian apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri, Fibion Oy:n perustaja Arto Pesola, BoWellness Oy:n perustaja Hanna Rinta, Likesin Liikkuva aikuinen -ohjelman kehittämispäällikkö Miia Malvela, Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston yliopistonopettaja Elina Riivari, Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Soila Lemmetty sekä SOK-yhtymän johtava työhyvinvointiasiantuntija Satu Ylitalo.
Into tarttua juuri työhyvinvoinnin tematiikkaan Sport Suomi -verkostossa kumpuaa ensinnäkin verkoston toimijoiden esittämästä kiinnostuksesta työhyvinvointia ja sen innovatiivista kehittämistä kohtaan yhdessä muiden aiheesta kiinnostuneiden ja varioivaa erityisosaamista omaavien tahojen kanssa. Toisekseen työhyvinvointi omaa kehitysteemana vahvasti yhteiskunnallista vaikuttavuusarvoa eli sen paisuvaan vyyhtiin on tarve löytää ja konkretisoida todellisia ratkaisuja; Henni Hyytiä-Ilmonen korosti puheenvuorossaan työhyvinvointiongelmiin tarttumisen kiireellisyyttä, sillä Työterveyslaitoksen tuottaman Miten Suomi voi? -tutkimuksen tulokset kertovat vuosi toisensa perään karulla tavalla työhyvinvoinnin heikentymisestä. Jopa 25 prosentilla työntekijöistä on lisääntynyt työuupumuksen riski ja erityisesti naiset näyttäytyvät heikentyneen työhyvinvoinnin kärkiryhmässä.
Lue lisää Sport Suomen suhteesta työhyvinvoinnin edistämiseen
Pidettyjen InnoLive-seminaarien tarkoituksena oli toimia ponnistusalustana tulevaisuudessa muotoiltavien työhyvinvointi-innovaatioiden kehitystyöhön tarjoamalla monipuolinen ja inspiroiva oppimismahdollisuus suhteessa tutkitun ja käytännössä saavutetun tiedon jakamiseen asiantuntijoiden toimesta. Samanaikaisesti seminaarit toimivat katalyyttina uusille kohtaamisille ja kontaktien luomiselle. Kyseisen kaltainen potentiaalisten kumppanitoimijoiden kartoittaminen ja kartuttaminen sekä oppimisen stimuloiminen johdattelee luovaan ideointiin, jota tarvitaan innovaatioprosessien seuraavalle askelmalle siirtymiseen itsenäisesti tai osana Sport Suomi -verkoston fasilitoimaa yhteistyötä.
Työhyvinvointi innovoinnin pulppuavana lähteenä
Työhyvinvointi kuvaa kokonaisuutena terveyttä, turvallisuutta ja tuottavuutta sekä mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä työssä ollen samanaikaisesti kunkin työyhteisön jäsenen subjektiivinen kokemus sekä osa organisaatioiden strategisesti johtamaa sosiaalista vastuullisuutta. Sen alaan lukeutuu terminologisesti niin ikään työkyky, joka kuvaa käsitteenä työn voimavarojen ja vaatimusten välistä suhdetta useilla eri tasoilla työntekijöiden toimintakyvystä ja terveydestä lähtien.
Aihepiiri tarjoaa siis temaattisesti varsin monenlaisia aihioita innovaatiotoiminnalle. Työelämän laatu paranee rinnakkain toistensa kanssa tehtävien toimenpiteiden eli varsinaisen kaupallisen työhyvinvointibisneksen hyödykkeisiin sekä organisaatioiden omaan sosiaaliseen ja kulttuuriseen muutoskykyyn panostamisen lopputulemana. Seminaareissa painottuikin vahvasti työhyvinvoinnin moniulotteinen käsitteleminen erilaisten asiantuntijoiden toimesta, jolloin osallistujille voitiin tarjota vaihtoehtoisia elementtejä uudistamistyön suuntaamiseen.
Itse työhyvinvointi-innovaatioita, kuten mitä tahansa muitakin innovaatioita voidaan tuottaa kaikilla organisaation tasoilla ja ne voivat ensinnäkin olla uutuusarvoa omaavia tuotteita ja palveluita, jotka siivittävät yrityksen kasvua. Virpi-Liisa Kykyrin sanoin tuoreen psykologian alalle sijoittuneen ja etäpalaverien kuormittavuuden vähentämiseen ja hyödyn lisäämiseen fysiologisten mittareiden avulla keskittyneen PhinGain-tutkimushankkeen tulokset sekä hankkeessa kehitetty menetelmä avaavat tulevaisuuden työhyvinvointibisneksen ohella ovia myös muille tieteelliseen näyttöön perustuville innovatiivisille sovellutuksille. Esimerkkinä tästä toimii muun muassa verkkovälitteisen oppimisen alustojen kehittäminen. Toisekseen työhyvinvointi-innovaatiot voidaan nähdä liiketoiminnan prosesseihin sekä niiden mukaisiin toimintatapoihin linkittyvinä rakennelmina, jotka organisaatioiden työhyvinvoinnin tilan kohentumisen seurauksena lisäävät tunnetusti tuottavuutta ja toimivat myös muun innovaatiotoiminnan ajurina hyödyttäen yrityksen kasvupolun rakentumista. Siinä missä edellä mainitut innovaatiotuotokset porautuvat työhyvinvoinnin edistämisen ytimeen, on Soila Lemmettyn sanoin syytä myös muistaa se, että työhyvinvointi ja sen lisääntyminen organisaatioissa ei vaadi aina juuri siihen kohdistuvia varsinaisia aikaansaannoksia, vaan innovoiminen on itsessään oppimisen kautta yhteydessä hyvinvointiin etenkin osallistavien, työntekijälähtöisten innovaatioiden myötä.
Koska työhyvinvoinnin toteutumista määrittävät monet eri tekijät yhdessä jatkuvassa muutoksessa olevan työelämän kanssa ja sen edistämiseen osallistuu edellä kuvatulla tavoin lukuisat toimijat varioivin tavoin, on työhyvinvointi-innovaatioiden saavuttaminen tuloksellisinta silloin, kun muutosta tavoittelevien voimat yhdistetään keskenään. Tällöin työhyvinvointiin kohdistuva innovaatiotyö määrittyy nimenomaisesti yhteisinä hyvän olon tuotoksia tavoittelevina prosesseina, jolloin mahdollistetaan vahvemmin myös innovaatioiden testaaminen sekä niiden vieminen markkinoille tai sovittaminen kohteena olevan organisaation arkeen. Nämä vaiheet tulevat näkymään myös Sport Suomen jatkotoimissa, kun toinen toisiaan tietämyksellään ja muilla resursseillaan rikastavia osaajia kutsutaan mukaan InnoLab-työpajatoimintaan.
Innovaatioilla aidosti liikunnallista työelämää
Sport Suomi -verkostossa innovaatioiden luomisen lähtökohtana on erityisesti liikkumattomuusongelman korjaaminen ja ehkäiseminen muun muassa työelämässä. Koska hyvinvointi muotoutuu ihmisen itsensä sekä ympäristön ja sen tarjoamien edellytysten välisessä suhteessa, vaatii liikkumisen lisääminen työelämässä sekä yksilön että tätä ympäröivän todellisuuden huomioon ottamista.
Kuten Arto Pesola Jyväskylässä kertoi, toimii henkilökohtaisen määrällisen terveys- ja hyvinvointidatan mittaaminen relevanttina motivoitumis- ja oppimisvaikuttimena monelle ihmiselle, mutta siirtää myös helposti kaiken vastuun liikkumisesta ja liikunnasta yksilölle ylhäältäpäin annettujen terveyssuositusten jalkauttamiseksi. Tämän vuoksi työhyvinvoinninkin kannalta oleelliset muutokset liikkumiskäyttäytymisessä vaatisivat innovaatiotasolla sekä ihmisistä että ympäristöistä kerättävän datan jalostamista sekä niin ikään muiden, ihmisten motivoitumiseen liittyvien tekijöiden moniulotteisempaa tavoittamista ratkaisuiden raaka-aineiksi.
Yksi merkittävä polku liikkumiseen kannustavien ominaisuuksien integroimisessa innovaatioihin löytyy tuoreiden tutkimustulosten mukaisesti digitaalisesta pelimaailmasta ja sen tarjonnan soveltamisesta ja laajentamisesta. Sport Suomi -verkosto on tämän vuoksi solminut yhteistyösopimuksen Jyväskylän ammattikorkeakoulun operoiman ja EAKR-rahoitteisen Keski-Suomen e-urheilun osaamiskeskittymä -hankkeen kanssa. Hankkeessa edistetään niin Keski-Suomen alueen pk-yritysten TKI-toimintaa kuin tutkimus- ja oppilaitosyhteistyötä sekä kehitetään ja tuetaan uuden osaamisen ja liiketoiminnan syntymistä e-urheilun osaamiskeskittymän rakentamisen kautta. Yhteistyö hankkeen kanssa tuottaa näkyviä tuloksia maaliskuussa yhteisen InnoLab-työpajan merkeissä.
Lue lisää 14.3. järjestettävästä InnoLab-työpajasta
Vaikka ihmisten motivaatiokirjon tavoittaminen värittää vahvasti tulevaisuuden työhyvinvointiratkaisuja eikä määrällinen datankeruu itsessään toimi aina optimaalisena kannustimena liikunta-aktiivisuuteen, antaa se osviittaa yrityksessä työskentelevien fyysisestä toimintakyvystä tarjoten mahdollisuuden työkyvyn riskitekijöiden kartoittamiseen ja seurantaan johtotasolla. Tässä mielessä liike on lääke -hokeman todellinen sisäistäminen eli liikunnan tien raivaaminen osaksi yrityksen strategista johtamista näyttäytyy varsin hyvänä evästyksenä tuleviin ja organisaatioissa vielä hyödyntämättömiin työhyvinvointi-innovaatioihin, sillä Miia Malvelan kertoman mukaisesti 74 prosenttia työikäisistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Työn sarkaa hyvinvoinnin toteuttamisessa riittää, mutta Sport Suomi tarttuu siihen innolla yhdessä kaikkien halukkaiden kanssa sekä työelämän muodostamassa kontekstissa että muissa toiminnallisissa olosuhteissa – lähdetään purkamaan yhdessä liikkumattomuuden koodia!
Yhteystiedot:
Alisa Heikkinen
Projektipäällikkö, Sport Suomi -verkosto
alisa.heikkinen@jyvaskyla.fi
+358 40 675 3066
Jyväskylän kaupunki
Juha-Matti Haapsaari
Projektipäällikkö, Sport Suomi -verkosto
juhamatti.haapsaari@lahti.fi
+358 44 482 6904
Lahden kaupunki
.png?width=1200&height=400&name=Sport%20Suomi%20logokoonti%20%20(17).png)
Sport Suomi -verkostoa toteutetaan Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkien yhteisesti vetämänä vetovastuuhankkeena 4/2023–12/2024 välisenä aikana. Hankkeen perusta on valtion sekä yliopisto- ja yliopistokeskuskaupunkien eli Innokaupunkien välisissä ekosysteemisopimuksissa ja sen rahoittajana toimii Pirkanmaan liitto, joka myöntää tukea vetovastuuhankkeille Euroopan aluekehitysrahaston varoista Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelman sisältämien toimintalinjojen ja erityistavoitteiden mukaisesti.
